Perinnettä tutkiva teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurme tulee esiin Kalevalan voimalla. Komedia Väinämöinen saa kantaesityksen Tampereen Työväen Teatterissa TTT.
Samalla juhlitaan Juha Hurmeen uutta kirjaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama teos Kenen Kalevala? on ”jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä” ja ”kulttuurinen ja poliittinen kauhukertomus siitä, kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi”.
Vaikka kirja koskettelee uutuusnäytelmän aihepiiriä, tarjoaa se täysin erillisen sisällön.
Hurmeen verbaalinen ruumiinavaus Kalevalaan muistuttaa runonlaulajien jäljittelemättömästä svengistä. Suullinen perinne väreilee ja lepattaa ainutkertaisina performansseina, joita ei saa takaisin.
ANALYYTTINEN ja vetävästi kirjoittava Hurme tonkii aihetta laajasti. Eino Leino turhautui Karjalan arkeen, missä “akkojen puhe meni kuin porokattila”.
Kenen Kalevala antaa 180 sivulla virtaa ja käyttöliittymiä matkalle kansalliseepokseen.
Hurmeen tajunnanvirta nostaa esiin kahdeksan runonkeruumatkaa tehneen, Käkisalmessa kuolleen Axel August Lähteenkorvan (vuoteen 1906 Borenius) 1849-1931. Hän tapasi Vienan Kiimaisjärvellä Miihkali Senkkasen, jonka sanallinen ilotulitus Kilpakosinto – Sampo, tuli ja luominen on julkaistu kirjan lopussa.
Senkkanen tykitti kuulijalle kaikkiaan 193 säettä Kalevalaa.
Borenius oli myös kansakoulujen tarkastaja mm. Viipurissa ja Sortavalassa.
KUVA Uusi tulokulma Kalevalaan: Petra Ahola, Teija Auvinen, Heidi Kiviharju, Myy Lohi, Petra Ahola (trapetsi), Pentti Helin ja Janne Kallioniemi. Kari Sunnari/TTT
Kommentoi