KUVA Koska Viipurin läänin vaalitilanne oli jatkosodan aikana edelleen epäselvä, päättivät vuoden 1937 valitsijamiehet presidentti Risto Rytin jatkosta vuonna 1943. F.E. Fremling/ Museovirasto
Käkisalmesta ja Viipurista Helsinkiin
Maamme seuraavalla, Helsingissä syntyneellä presidentillä on sukujuuria myös menetettyyn Karjalaan.
Ehdokas Alexander Stubbin isä Göran syntyi vuonna 1935 Laatokan rannalla Käkisalmessa. Göran Stubbin vanhemmat Volmar ja vaimonsa Marita Breitenstein olivat syntyneet Viipurissa. Perhe muutti Helsinkiin talvisodan alla vuonna 1939, kun Volmar Stubb sai kamreerin töitä Arabian tehtaalta.
Ehdokas Pekka Haaviston isä Jouko vietti lapsuutensa Viipurissa ja lähti 12-vuotiaana evakkomatkalle. Hän kävi evakkomatkalla koulua muun muassa Tampereella ja päätyi aikaanaan Munkkivuoren yhteiskoulun rehtoriksi.
Suora kansanvaali vasta vuodesta 1988
Presidentin valintatilanne on ollut poikkeuksellinen vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946, 1973 ja 1982.
Esimerkiksi vuonna 1973 Urho Kekkonen jatkoi poikkeuslailla vuonna 1968 alkanutta toimikauttaan vuoteen 1978. Tuolloin valitsijamiesvaaleissa järjestettiin ensimmäistä kertaa ennakkoäänestys ja 18-vuotiaat saivat äänestää. Vuodesta 1988 presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.
Presidentin toimikaudeksi säädettiin vuoden 1919 hallitusmuodossa kuusi vuotta. Heinäkuussa ensimmäiseksi presidentiksi kansanedustajat valitsivat K. J. Ståhlbergin. Valintatapa johtui monarkistien ja tasavaltalaisten kamppailusta. Seuraavan presidentin valitsemiseksi päätettiin järjestää valitsijamiesten vaali.
Siirtoväki ja sota sotkivat rytmiä
Vuonna 1937 valittu presidentti Kyösti Kallio pyysi sairauteen vedoten eroa marraskuussa 1940. Uusi presidentti oli valittava viipymättä ja Suomi oli talvisodan jäljiltä poikkeustilassa.
Hallitus esitti, että presidentin valinnan toimittaisivat vuoden 1937 valitsijamiehet ja toimikausi kestäisi vain kolme vuotta eli Kallion kauden loppuun. Esitystä perusteltiin käytännön syillä, sillä Viipurin läänin vaalipiirien siirtoväki olisi vuoteen 1943 mennessä ehtinyt asettua uusille asuinsijoilleen ja henkikirjoittautua.
Tämä edellytti perustuslain muutosta. Poikkeuslain vahvisti presidentin sijaisena toiminut pääministeri Risto Ryti, jonka vuoden 1937 valitsijamiehet valitsivat 19.12.1940 lähes yksimielisesti uudeksi tasavallan presidentiksi.
Suomi valtasi takaisin menettämänsä Viipurin läänin alueet, mutta poikkeustila jatkui, eikä käytännön edellytyksiä valitsijamiesvaalin suorittamiselle vuonna 1943 ollut näköpiirissä. Hallitus esitti, että presidentin valitsisivat jälleen vuoden 1937 valitsijamiehet ja presidentti valittaisiin normaaliin tapaan kuudeksi vuodeksi.
Perustuslakivaliokunnan mietinnössä presidentin toimikausi kuitenkin kutistui kaksivuotiseksi maaliskuusta 1943 maaliskuuhun 1945. Presidentti Ryti ei jatkanut kauden loppuun vaan erosi elokuussa 1944.
Kommentoi