Vuokselan ja Lumivaaran kirkkojen suunnittelija muutti ortodoksikirkon Lappeenrannassa

KUVA Alunperin venäläiselle varuskunnalle rakennettu kirkko sai sipulikupolit, jotka vaihdettiin rakennuksen valmistuttua lopullisesti 1920-luvulla.

LUKIJOILLE lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja Rauhallista Joulua. Karjalan Ääni luovutti muistamiset kolehtiin joululaulujen kajahtaessa 23.12. täydessä Lappeenrannan kirkossa.

Kirkko kuvastaa hyvin itärajan historiaa. Se sijaitsee harjanteella, jolle rakennettiin 1790-luvulla Nikolain etulinnake, joka oli yksi Lappeenrannan linnoituksen kolmesta etulinnakkeesta, missä oli myös kasarmi. Ruutikellari ja linnakkeen muita varustuksia on edelleen kirkon ympäristössä.

Vieressä on vanha kasarmialue, joka on nykyään siviilien valtaama Rakuunamäki. Varuskunnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1889, jolloin perustettiin Suomen rakuunarykmentti. Alueen entisiä joukko-osastoja ovat muun muassa Uudenmaan rakuunarykmentti ja Karjalan tykistörykmentti.

Lappeenrannan kirkko suunniteltiin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi kaupungin suurelle venäläiselle varuskunnalle. Rakentaminen alkoi kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta ilman tarvittavia lupia vuonna 1912. Alkuperäisen Georg Kosekovin suunnitelman mukaan ortodoksikirkon piti valmistua vuonna 1913, mutta rakennustyöt viivästyivät ja ensimmäinen maailmansota katkaisi työt kokonaan. Ulkoisesti kirkko oli sipulikupoleja myöten valmis, mutta sisätyöt olivat kesken.

Suomen itsenäistyttyä keskeneräisestä kirkosta tuli aluksi valtion omaisuutta, mutta se siirtyi Lappeenrannan seurakunnalle. Kirkon muuttamiseksi luterilaiseksi kirkoksi seurakunta tilasi muutospiirustukset maan tuotteliaimmilta kirkkoarkkitehdeiltä Josef Stenbäckiltä ja Ilmari Launikselta.

Launiksen ehdotus valittiin, koska se oli edullisempi. Ilkivallan kohteena vuosia ollut “ryssänkirkko” korjattiin vuosina 1923-24. Kirkossa on myös arkkitehdin tekemä alttarin lasimaalaus Kristus ristillä.

Launis suunnitteli menetettyyn Karjalaan mm. Valkjärven kirkon (1919) sekä Vuokselan (1928-29) ja Lumivaaran (1934-35) kirkot. Hänen alttaritaulujaan ja lasimaalauksiaan tuli Lappeenrannan kirkon lisäksi mm. Lumivaaran ja Terijoen (1913) kirkkoihin.