Menetetyn Karjalan vuonna 1923 perustetun Lumivaaran pitäjän perinnettä vaalinut Lumi-säätiö lopetti toimintansa. Hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja selvitysmies Kari M. Rapo Vaasasta toteaa varojen ehtyneen.
“Loput 100 euroa siirrettiin Lumivaara-Museo ry:n tilille. Myös säätiön muu omaisuus siirtyi Lumivaara-Museo ry:n omistukseen.”
Hallitus sai 19.9. tiedon, että Lumi-säätiö saadaan lopetettua.
“Päivä oli Suomen kannalta historiallinen. Samaisena päivänä vuonna 1944 solmittiin Moskovan välirauha Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välillä. Se oli rauhansopimus, mikä päätti jakosodan.”
SATAVUOTIAS Lumivaara sijaitsi Laatokan luoteisnurkassa, Jaakkiman ja Kurkijoen pitäjien välissä.
Lumivaaran kunnan hoitokunnan ensimmäinen kokous oli 5.5.1940 Kemissä ja työ päättyi 20.10.1941.
Jatkosodasaa 23.8.1941 Lumivaaraan tulivat ensimmäiset ”paluumuuttajat” ja käytännössä kaikki asukkaat palasivat vuoteen 1943.
Neuvostoliiton ottaessa Lumivaaran uudelleen haltuunsa syyskuussa 1944 kunnanesikunta siirtyi Rantasalmelle, jossa selvitettiin sen tilit ja esikunta hajosi. Sen jälkeen kunnan hoitokunta siirtyi Ylivieskaan.
Valtioneuvosto määräsi Lumivaaran hoitokunnan lopetettavaksi 30.9.1948. Varallisuus piti luovuttaa sisäasiainministeriöön ja arkisto Savo-Karjalan maakunta-arkistoon Kuopioon. Hoitokunnan hallussa olleet kirjoitus- ja laskukoneet piti myydä jollekin valtion laitokselle ja muu toimistoirtaimisto ja tarvikkeet Ylivieskassa ”käypään hintaan”.
Syntyi karjalaisten pitäjäsäätiöiden ryhmä, johon liittyi Lumi-säätiö. Valvontakomissio ei antanut käyttää pakkoluovutettujen pitäjien nimiä säätiöissä. Sen takia nimeksi tuli Lumi-säätiö. Tuota ei silloiset valvojat hoksanneet.
Säätiö on jakanut opiskelijoille apurahaa. Myöhemmin keskityttiin lumivaaralaisen kulttuurin tukemiseen.
Kari M. Rapo käy facebook-päivityksessään tarkemmin läpi säätiön vaiheita. Kuva kyseisestä päivityksestä.
Kommentoi