KUVA Äestä on käytetty maan muokkauksessa ainakin 1100-luvulta. Menetelmät ovat kehittyneet risuäkeestä raskaisiin, metsänpohjaa muokkaaviin malleihin. A Lehtinen piikkii peltoa vieteriäkeellä vuonna 1926 Iitin Myllylässä. Aino Oksanen/Museovirasto.
Äkeen matka.
Viipurin läänin Pyhäjärven Rotjanlahdesta pieni verbaalinen voimistelu. Mikko osti ennen sotia ”vieterastuvan” eli jousiäkeen. Naapurin Ylli osti tietysti samanlaisen.
Kevätkauran sato jäi kuitenkin onnettoman kesän jäljiltä huonoksi. Epäonnesta tuohtuneena Ylli tokaisi: ”Teä ei toista kertoa miu peltojai pilloa.” Mies nosti jousiäkeen veneeseen, souti järvelle ja upotti äkeen.
Karjalaiset eivät ottaneet kaikkea äkkipikaistuksissa tehtyä kontolleen. Turun Sanomat uutisoi 1950-luvun alussa tappelusta Paimiossa; puukot heiluivat ja verta laskettiin pellolle.
Uutisessa korostettiin kahteen kertaan, että puukkojunkkarit olivat kotoisin Johanneksen pitäjästä Karjalasta. Tämä nostatti tunteita evakoissa, sillä toinen puukottajista ei ollut edes Karjalasta ja “toinen ei kuulemma saanut Johanneksessa edes naisseuraa, mutta Paimiossa sitä löytyi”.
EVAKOIDEN sopeutumista pakkomuuton jälkeen käsitteli Elena Sjöblom väitöskirjassaan (Helsingin yliopisto 2016). Hän selvitti, millaisiksi evakoiden elämät muotoutuivat ja miten he mahdollisesti erosivat niistä suomalaisista, jotka eivät joutuneet lähtemään kodeistaan. Väitös selvitti myös tekijöitä, joiden vaikutuksesta elämä muovautui sotien jälkeen.
Aineistona käytettiin tutkittavien ammattia ja koulutusta vuodesta 1939 vuoteen 1980. Vertailtiin, millä tavalla luovutetun Karjalan alueelta lähteneiden ja muiden suomalaisten sosioekonomiset asemat suhteutuvat toisiinsa, eroihin ja yhtäläisyyksiin.
KARJALAISTEN havaittiin pärjänneen hyvin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Erityisesti nuorempien miesten sosioekonominen asema oli lopulta korkeampi kuin muilla miehillä. Naisilla tilanne oli samansuuntainen, mutta erot olivat pienempiä kuin miehillä.
Ainoastaan vanhemmilla miehillä evakkous oli yhteydessä huonontuneeseen sosioekonomiseen asemaan, mutta ajan kuluessa ero muihin miehiin hävisi. Kaiken ikäisistä naisista evakot olivat lisäksi muita naisia useammin palkkatyössä.
Hyvän sopeutumisen taustalta Elena löysi sen, että yhteiskunta edisti uudelleen asuttamista ja sotien jälkeinen elinkeinorakenteen muutos edesauttoi sopeutumista.
“On kuitenkin huomattava, että kyseessä on tiettyyn historialliseen ja kansalliseen kontekstiin sijoittuva tapahtuma, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä vastaavanlaisia kriisejä koskien ei voida tehdä,” korosti väitöstutkija. Havainnot evakoiden sopeutumisesta olivat suurilta osiltaan yhteneviä aiempien kansainvälisten tutkimusten kanssa.
Kommentoi