KUVA Viipurin ensimmäinen huoneisto kirjastotoiminnalle oli varattu vanhalle Raatihuoneelle, kuva 1898-1909. Lappeenrannan museot
SUOMEN ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 vaasalaisen Luku-seuran kirjasto. Se lainasi niteitä kaikille kaupunkilaisille, eikä vain osakkailleen. Lukuseurat yleistyivät kirjastojen esimuotona eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja.
Viipurissa oli kirjastoperinteitä 1700-luvulta säätyläisille. Kaupungin laajempi kirjastotoiminta virisi vuonna 1805 perustetun saksalaisen lukion myötä.
Opettaja, tohtori August W. Tappe perusti ystäviensä kanssa lukuseuran, joka toimi vapaaehtoisin avustuksin. Vuoden 1807 lopulla Tappe kehotti lukuseuran jäseniä ja muita kaupunkilaisia keräämään kirjoja kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Vuodessa koottiin yli 600 nidettä. Kirjastolle valittiin ensimmäiset esimiehet ja vanhasta raatihuoneesta saatiin huoneisto, jolloin Viipurin kaupunginkirjasto katsotaan virallisesti perustetuksi. Kirjat hankittiin suoraan joko Pietarista tai Riiasta, mutta sensurointi häiritsi toimintaa.
Köyhä antrealainen sai nimikkorahaston
Suomalaisten ensimmäinen rahvaankirjasto aloitti Kymenlaaksossa vuonna 1803. Anjalan Reginakoulun kirjaston perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede.
Sivistyneistö, ylioppilaat ja myöhemmin työväenliike perustivat kansankirjastoja suomenkieliselle rahvaalle 1800-luvun puolivälissä. Kansankirjastot saivat vahvan kasvupohjan Viipurista.
Antreassa syntynyt Juho (synt. Johan) Pynninen (1818-1864) vaikutti Viipurissa merkittävästi yleisten kirjastojen varhaisvaiheissa. Kansankirjastojen laajempi siemen iti Pynnisen artikkeleissa mm. Kanava-lehdessä. Pietari Hannikaisen 1845-47 toimittama lehti levisi lähinnä Viipurin läänin alueella.
Juho nostettiin suomenkielisen kansankirjasto-liikkeen tärkeäksi symboliksi ja “isäksi” 1890-luvulla. Kansanvalistusseura kunnioitti Pynnisen työtä perustamalla vuonna 1894 hänen nimeään kantavan rahaston kirjastojen avustamiseksi.
Kolmesta toimijasta yksi Viipurin kirjasto
Pynninen korosti kieltä ja suomalaisuutta. Juho perusti Viipuriin suomenkieliselle rahvaalle kirjaston vuonna 1846. Kirjastolla oli ensimmäinen suomeksi painettu 200 noin teoksen kirjastoluettelo.
Vastaavanlainen kirjasto avautui Liperiin (1846), Heinjoelle (1848), Raumalle (1850) sekä Vaasaan (1850).
Liperin kansankirjaston perusti Kuolemajärvellä syntynyt valtiopäivämies ja teologian tohtori Anders Josef Europaeus. Hänen ajatuksensa Sanansaattaja Viipurista -lehdessä ja kirjailija, kielitieteilijä Carl Axel Gottlundin kaksiosainen teos Otava (1828-32) löysivät hedelmällisen maaperän Juhosta.
Viipurin kaupungissa toimi 1850-luvun lopulla kolme rinnakkaista kirjastoa: pääosin saksalainen ”kaupunginkirjasto”, ruotsinkielinen lukuseura ja Pynnisen kansankirjasto. Tilanne selkeytyi, kun Viipurin kaupunginkirjasto perustettiin 1861.
KUVA Käkisalmen kaupungin lukuhuone ja kansankirjasto 1917. Talvenheimo/Lappeenrannan museot
Viipuriin lääniin neljännes kansankirjastoista
Aatteen palo ajoi Juho Pynnisen vuonna 1845 mukaan perustamaan Viipurin Suomalaista Kirjallisuusseuraa VSKS. Parhaimpina vuosina 1860-61 VSKS avusti alkuun 36 kirjastoa. Näistä 21 oli uusia ja muihin lähetettiin kirjoja 15 aiemmin perustetun kokoelman laajentamiseksi.
Suomeen perustettiin tuolloin yhteensä 87 uutta pitäjänkirjastoa, joista monesta kehittyi kansankirjasto. Niistä 22 sijaitsi Viipurin läänissä, loput muualla Pohjanmaata myöten. Vuoden 1861 jälkeen avustettavien kirjastojen määrä hiipui, kun Viipurin kaupunginkirjasto aloitti.
Kansankirjastot laajenivat 1900-luvun alussa koko kansan käyttöön. Vuodesta 1921 kirjastoille on maksettu valtionapua.
Varat ensimmäiselle kansakoululle
Vaatimattomista oloista lähtenyt Juho Pynninen kävi vain rippikoulun, mutta äidin ohjauksessa hän oppi lukemaan viisivuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin hän meni paimeneksi.Työ jatkui 14-vuotiaana kapakan palvelijana ja kestikievarin renkinä.
Äidin kuoltua Juho tuli vuonna 1836 Viipuriin kirjuriksi kaupungin kolmen suuren kauppahuoneen joukkoon kuulunen Rosenius&Sesemannin lautapirssiin. Kauppa-ala johti oman talon ostoon, maatilan hankkimiseen ja lopulta oman kaupan perustamiseen. Hän toimi myös maaseuraseurakunnan kirkkoväärtinä.
Kirjallisuus, kansanvalistus ja suomalaisuus olivat Pynnisen arvojen kulmakiviä. Aktiivinen toiminta Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura VSKS:n käynnistämisessä ja varainkeruu Viipurin ensimmäiselle kansakoululle kuvasivat miehen päämääriä.
Juho oli kahdesti aviossa. Maria Suutarin kanssa syntyi 11 lasta, joista kolme kuoli pieninä. Maria Loviisa Pyysing jäi leskeksi vuoden avioliiton jälkeen, kun Juho Pynninen kuoli 46-vuotiaana.
Lähteet: VSKS tiedotteita nro 18, Kansallisbiografia/Ilkka Mäkinen ja Anna Kleemolan opinnäyte 2015: Kirjastot ja työväestö 1840-1920
KUVA Helsingin kansankirjaston ensimmäinen tila avautui nuorten säätyläisnaisten voimin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Signe Brander 1907/ Helsingin kaupunginmuseo
Kommentoi