Sotaveteraaneja on elossa noin 2500. Suurin osa heistä on naisia, joita palveli miehiä nuorempina mm. lottina, sairaanhoidossa, sotilaskodeissa ja karjan evakuoinneissa. Kaikille veteraaneille turvataan samat kotipalvelut kuin sotainvalideille.
Sotainvalidien Veljesliitto, Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto ajavat toimintansa alas vuoteen 2025 mennessä. Veteraanien perinnetyöstä vastaa sen jälkeen Tammmenlehvän Perinneliitto.
Nyt perinnetyötä ja siirtoon valmistautumista ohjataan maakunnallisille perinneyhdistyksille. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry pitää ylimääräisen piirikokouksen 2.11. Se päättää piirin lakkauttamisesta.
JÄRJESTÄYTYNYT veteraanitoiminta käynnistyi Suomessa uudelleen vuonna 1957, kun Sotaveteraaniliiton edeltäjä Rintamamiesten Asuntoliitto perustettiin. Silloin ajankohtaista oli asuntopula varsinkin sodasta kotiutuneilla poikamiehillä.
Toimeentulo, terveys, huolto, eläkkeet ja kuntoutus ovat olleet edunvalvonnan ydintä. Vuonna 1964 liitto sai nykyisen nimensä ja rakenteensa. Se toimii sotaveteraaniyhdistysten keskusjärjestönä ja veteraanien etujärjestönä. Liitto toimii myös veteraanien puolisoiden ja leskien toimeentuloturvan ja sosiaalisen huollon kehittäjänä, asunto-olojen kohentajana sekä kuntoutuksen edistäjänä.
Etujärjestötoiminnan ohella liitto kokoaa ja tallentaa sotaveteraaniperinnettä sekä ylläpitää isänmaallista henkeä. Nyt painopiste siirtyy perinnetyöhön.
Liitto toimii myös ulkomailla siirtolais- ja heimoveteraanien parissa.
Vuonna 1970 eduskuntaan valittiin 43 veteraaniliittojen jäsentä. Politiikassa oli mukana enemmän sotaveteraaneja kuin koskaan, ylintä johtoa myöten.
KUVAT Vapaussodan veteraaneja sodan päättymisen 20-vuotisjuhlan paraatissa Kauppatorin laidalla Helsingin Pohjois-Esplanadilla 16.5.1938. Pietinen/Museovirasto
Rintamamiesten Asutusliiton kokous vuonna 1964, kun järjestön nimi muutettiin Suomen Sotaveteraaniliitoksi. Pekka Kyytinen/Museovirasto
Kommentoi