Itä-Karjalan Kansanopiston synty ulottuu vuoteen 1896 sekä Sortavalan laulu- ja soittojuhlille. Tuolloin kansalaiskokous päätti opiston perustamisesta.
Sortovuosina opistojen perustaminenkin oli vaikeaa ja viimein 4.11.1906 syntyi Itä-Karjalan Kansanopisto Impilahden Viipulanniemeen. Opettajana oli myös Kurkijoella syntynyt tuleva tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander.
Evakkomatkan jälkeen opisto on toiminut vuodesta 1940 Punkaharjun Valoniemessä.
HELSINGIN Kaksoisyhteiskoulu jatkoi Viipurin Kaksoislyseon perinteitä, joka oli alun perin vuonna 1874 perustettu Viipurin reaalikoulu.
Uusi koulurakennus vihittiin vuonna 1956 Käpylän Mäkelänkadulla.
Salin seinän sankaritaulussa oli 307 sankarivainajan nimeä, mikä oli enemmän kuin missään valtion ylläpitämässä oppikoulussa.
Koulun nimi muuttui myöhemmin Hykkylän yläasteeksi ja lukioksi. Kouluun liitettiin yksityiskouluna toiminut Käpylän yhteiskoulu, joten kokonaisuudeksi tuli Käpylän yläaste ja lukio.
KUVAT Impilahden eli Itä-Karjalan Kansanopisto ennen tulipaloa 1920-30-luvulla.
Opiston johtajan asunto 1938. Piirilääkäri H.Backman rakennutti 1869-luvulla talon, jossa Itä-Karjalan kansanopisto aloitti vuonna 1906. Pietinen/Museovirasto
Näkymä Viipurin uuden tuomiokirkon tornista lounaaseen: Viipurin kaksoislyseo, teollisuusrakennuksia, SOK:n myllyt ja eteläsatamaa. Jalmari Lankinen 1936/ Lappeenrannan museot
Kommentoi