Sortavalassa 1700-luvulla syntynyt Eskil Collenius vastasi useista itäsuomalaisista kirkkorakennuksista mm. Karjalassa ja Ruotsissa.
Collenius rakensi viidenkymmenen vuoden aikana useita puisia ristikirkkoja. Hänen tuotannostaan on säilynyt alkuperäisessä asussaan vain Ristiinan kirkko.
Itseoppineita kirkonrakentajia tunnetaan paljon 1600-luvulta muun muassa Pohjanmaalla ja Pirkkalassa, mutta Karjalan vastaavat taitajat ovat jääneet unholaan. Samalta ajanjaksolta mainitaan vain Käkisalmen kirkon yhteydessä savonlinnalaisia muurareita ja puuseppiä.
Seuraavalla vuosisadalla esimerkiksi Eskil Collenius rakensi muun muassa Antrean (1767), Jaakkiman ja Kaukolan (1779) kirkot.
Colleniuksen rakentamia muita kirkkoja oli Sortavalassa (1739-1740), Tohmajärvellä (1751), Jaakkimassa (1754), Taipalsaarella (1754), Joutsenossa (1758), Virolahden kirkon kellotapuli (1778), joka tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa 1957 ja Säämingin kolmas kirkko 1783, joka purettiin vuonna 1882.
KUVA Ristiinan kirkko vuodelta 1775 on ainut alkuperäisenä säilynyt Colleniuksen työ. Veli-Matti Häkkinen/wikipedia
Kaukolan kolmas kirkko valmistui vuonna 1779 ja tuhoutui tuhopoltossa 1932. Piirros vuodelta 1913. Viktor
Svaetichin/Lahden museot
Kommentoi