Toimittaja Jaakko Leppo (1902-51) kuvaili kirjassa Viipurilaisia (Kivi 1946) ja kaupunkia 1920-30 -luvuilla. Teksti lyhennelty.
“Suomen Sahateollisuuskoulun rehtori Artturi Käpy haki suomen kielen opettajaa. Koulussa oli turha opettaa Kalevalan runomittaa ja kirjallisuuden historiaa. Käpy pelkäsi, että hakijoiden joukossa olisi salaisia kieltolain kannattajia, mikä ei sopinut rämäpäisille oppilaille, jotka tulivat tukkijoelta tai lastaussataman jätkien parista.
Koulu sijaitsi entisessä puusepäntehtaassa vanhan Possenkadun varrella, maaherranpalatsista satama-alueelle päin. Opetin pojille, miten kirjoittaa asiakirjoja, sopimuksia, sitoumuksia ja kirjeitä.
Pojat olivat reipasta, reservin aliupseeri- tai upseerikoulun käynyttä sakkia: saappaat ja ratsastushousut, matkoilla joskus puoliturkki tai lyhyt nahkatakki. Tukka kammattuna, katse kirkas ja savukkeen merkki oli Klubi 7.
REHTORI syntyi vuonna 1874 Nakkilassa. Isä oli nimismies Karl Johan Alfred Alander Hämeenkyrössä, mikä jäi Kävylle viimeiseksi kotiseuduksi. Äidin puolelta hän polveutui Forsman-suvusta.
Artturi kiersi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Saksassa. Hän tuli viipurilaiseksi vuonna 1921 sahateollisuuskoulun ensimmäisenä rehtorina eläkkeelle lähtöön vuonna 1938.
Käpy oli taisteleva luonne ja omaksui usein oppositioasenteen.
Hänessä oli Särkelä itte-piirteitä. Ilmari Turjan veli, toimitusjohtaja Jaakko Turja oli opettajana samassa koulussa, joten Ilmari sai lainattua aimo annoksen Särkelää juuri Artturi Kävystä.
TEKNIKKONA Käpy käsitteli kulttuurinkin poikkeuksellisen realistisesti. Lounaspöydässä seuranamme istui kirjailijatar Lempi Jääskeläinen.
Käpy aloitti keskustelun: ”Vai olette te Jääskeläinen, mitäs te semmoisia kirjoitatte? Ei Weckroothilla mitään sahaa 1700-luvulla Vekrotniemessä ollut, koska silloin sahan piti käydä vesivoimalla, mitä siellä ei ollut.”
KUVA Sahateollisuuskoulu sai osansa Viipurin tuhosta 28.9.1942. Korpraali E.Heinänen/Sotamuseo
Kommentoi