Karjalassa, vuoden 1923 itärajan pinnassa Metsäpirtissä syntyi 13.10. Aune Helena Eeva. Kuollessaan 36-vuotiaana Helsingissä häntä ei vielä tunnettu laajasti sanoittajana, joka teki yli 150 tunnettua iskelmätekstiä. Noin kolmasosa niistä sovitettiin Toivo Kärjen sävellyksiin.
Helena Eevan uraan sanoittajana vaikutti myös Kärjen kanssa yhteistyötä tehnyt, Nurmeksessa syntynyt sanoittaja ja kirjailija Kerttu Mustonen (1891-1959).
Helena teki kaikki sanoituksensa salanimillä, joten hän oli pitkään iskelmämusiikin tuntematon kuuluisuus. Eevan käyttämiä pseudonyymejä ovat olleet mm. A. Kajo, H. Neva, Hele Neva, Arvi Tarvainen, Asser Tervasmäki ja Tjärbacka.
ESIMERKIKSI Henry Theel teki tunnetuksi metsäpirttiläisen sanoituksia mm. kappaleessa “Eron hetki on kaunis” ja “Harmaat silmät”. Helenan tekstejä tulkitsivat myös Olavi Virta, Kauko Käyhkö “Pelimannin penkillä”, Georg Malmsten “Lasten liikennelaulu” ja “Riepumatto” sekä Tapio Rautavaara kappaleella “Kulkuriveljeni Jan”.
Eevan sanoitus ”Jos helmiä kyyneleet ois” menestyi Paula Koivuniemen levyttämänä (https://youtu.be/HC-JoBUyXqw?si=WbcwKlSL1mymdetf) Helsingissä Helena työskenteli kirjanpitäjänä Musiikki-Fazerilla kuolemaansa asti.
Helena Eevan syntymän merkkivuotta muistetaan eri tavoin. Pirkkalan Karjala-seura ja Karjalan Kaiku-kuoro järjestävät Pirkan Pirtissä muistelun kuvin, sanoin ja sävelin teemalla “Harmaista silmistä
riepumattoon” 14.10. Luvassa on yllätysvieraita, yhteislaulua ja kahvittelua
Pukeutumisvihjeeksi annetaan teemaan sopiva lotta- tai sotilaspuku, kansallis- tai juhlapuku.
KUVA Helenan isä oli Metsäpirtin kunnanesimies Jooseppi Eeva ja Aino-äiti (o.s. Hinkkanen) oli kunnankätilö. Lottana pelottomaksi luonnehdittu Helena toimi muun muassa kaatuneiden kokoamispaikalla kirjurina. Jatkosodassa Helenan veli ja kihlattu kaatuivat. Wikipedia
Kommentoi