Valtionrautatiet lakkautti Hyvinkään konepajan vuonna 2018. Konepajalla on vahva linkki Viipuriin, missä konepaja aloitti vuonna 1869. Toiminta loppui siellä vuonna 1944, jolloin konepajan laitteet ja työntekijät evakuoitiin muille VR:n konepajoille.
Viipurin ja Helsingin konepajojen siirtoa Hyvinkäälle suunniteltiin jo ennen sotia. VR hankki maa-alueen Hyvinkäältä vuonna 1934, mutta toiminta käynnistyi vasta vuonna 1949.
Osa työntekijöistä määrättiin syksyllä 1944 Hyvinkäälle kunnostamaan Hanko-Hyvinkää -radan varikkoalueen veturitallia konepajaa varten. VR:n konepajoja oli parhaina aikoina 13, jäljellä on enää Pieksämäen yksikkö.
Hyvinkäälle kerääntyi lähes sata entistä viipurilaista ja veturitallin pienestä konepajasta tuli VR Karjalan Konepaja.
ALUKSI työntekijöillä oli Viipurista evakuoidut koneet ja työkalut. Muutaman kuukauden kuluttua irtaimisto piti rauhanehtojen mukaan luovuttaa Neuvostoliitolle.
Varsinainen keskuskonepaja aloitti toimintansa 1949. Hyvinkäällä kunnostettiin ja korjattiin höyryvetureita, vuodesta 1957 diesel- ja vuodesta 1973 sähkövetureita. Siellä järjestettiin myös alan koulutusta.
Parhaimpina vuosina konepajalla työskenteli 1200 ihmistä, jos mukaan lasketaan konepajan oppilaat. Heistä lähes puolet oli karjalaisia.
Konepaja oli yksi suurista työllistäjistä Hyvinkäällä Villatehtaan ja kenkätehdas Renton ohella.
VR rakennutti asuntoja konepajan läheisyyteen sekä auttoi työntekijöitään rakentamaan omakotitaloja. Konepaja järjesti myös terveydenhuollon ja harrastustoimintaa. Siellä urheiltiin ja järjestettiin tansseja, perustettiin opintokerho, tehtiin uinti- ja marjastusretkiä.
KUVAT Höyryvetureita huollossa Viipurin konepajalla1920-1939. Ylhäällä kevyt henkilöjunaveturi Hk5 numero 506. Alhaalla odottaa raskas vaihtoveturi “Kukko” Vr3 numero 753.
Viipurin konepajan rauniot talvisodan jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on syksyllä 1941 otettu kuva, jolloin konepaja jatkoi työtään. Rautatiemuseo
Kommentoi